Pussista vai paketista – sillä on merkitystä!

Kuinka kasvattaa terveydenhuollon kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta?

Lääkkeiden annosjakelu tuo merkittävän tehostuksen lääkehoitojen vaikuttavuuteen ja tehokkuuteen. Kyseessä on Suomessa vielä alihyödynnetty voimavara, joka tarjoaa kiistämättömiä ja merkittäviä etuja.

Suomalainen terveydenhuolto tarvitsee uusia ja kustannustehokkaita toimintamalleja. Sote-uudistus on näkyvästi esillä, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt lääkehuollon uudistamistarpeet. Toinen isoista huolenaiheista on, kuinka terveydenhuollon ammattilaiset riittävät hoitamaan laadukkaalla tavalla kasvavaa vanhusväestöämme, kun suuret ikäluokat eläköityvät nyt vauhdilla.

Lääkehuollon osalta näihin tarpeisiin on jo olemassa erinomainen toimintamalli, jonka laajamittaisempi käyttöönotto hyödyttäisi aivan kaikkia: potilasta, hoitajia, omaisia – ja yhteiskuntaa. Kyseessä on lääkkeiden koneellinen annosjakelu.

Mistä annosjakelussa on kyse?

Lääkkeiden annosjakelussa on kyse siitä, että lääkkeitä ei enää toimiteta pakkauksittain ja annostella käsin, vaan sen sijaan lääkärin määräämät lääkkeet pakataan koneellisesti ja ammattilaisten tarkastamana potilaskohtaisiin annospusseihin. Nämä pussit muodostavat rullan, jossa lääkkeet ovat tarkistettuna ja helposti käytettävinä täsmäannoksina kahden viikon jaksolle.

Annosjakelu sopii kaikille säännöllistä lääkitystä käyttäville. Suurimpia käyttäjäryhmiä ovat ikäihmiset, muistisairaat, mielenterveyspotilaat, päihdekuntoutujat, kehitysvammaiset ja monilääkityslapset. Lisäksi konseptia käyttävät enenevässä määrin myös yksityishenkilöt, jotka haluavat omakustanteisesti helpottaa lääkehoitojensa sujuvuutta ja vaikuttavuutta.

Annosjakelua käyttämällä syntyy merkittäviä hyötyjä. Sen avulla säästyy merkittävästi hoitajien, asiakkaan tai omaisten aikaa. Koneellinen annosjakelu on myös tarkka apulainen: se ei tee virheitä eikä sekoita pillereitä keskenään.

Tämä video kertoo, kuinka annosjakelu käytännössä tapahtuu Suomen, ja samalla jopa koko Euroopan moderneimmissa tuotantotiloissa, apteekkareiden ja Tamron yhdessä omistaman Pharmac Finland Oy:n toimesta.

Suomessa koneellisen annosjakelun piirissä on tällä hetkellä arviolta reilut 50 000 ihmistä. Ruotsissa annosjakelu on jo huomattavasti yleisempää: noin 200 000 ruotsalaista saa lääkkeensä annosjakelupalvelun kautta. Suomessa annosjakelu on selkeästi alihyödynnetty voimavara.

Mitä hyötyä lääkkeiden koneellisesta annosjakelusta on?

Ymmärrämme tietenkin, että vain otettu lääke voi auttaa. Tutkimukset osoittavat mielenkiintoisesti myös sen, että annosjakelun avulla jaetut lääkkeet otetaan varmemmin ja oikea-aikaisesti, sillä mm. annospussiin kirjattu kellonaika muistuttaa asiasta. Annosjakelun käyttö on siten merkittävässä roolissa lääkehoidon vaikuttavuuden varmistamiseksi, ja selkeästi parempi menetelmä verrattuna perinteiseen lääkepakkauksista annosteluun.

Palvelu säästää sekä kuluttajan että yhteiskunnan kukkaroa, ja myös luontoa. Asiakas maksaa vain jaetuista lääkkeistä, eikä kotiin jää turhaan ylimääräisiä, käyttämättä jääviä lääkkeitä silloin kun lääkitys esimerkiksi muuttuu. Koko maan tasolla tällä on iso merkitys, sillä Suomessa arvioidaan syntyvän lääkejätettä jopa sadan miljoonan euron edestä joka vuosi.

Tehdäänpä laskelma annosjakelupalvelun säästöistä yhteiskunnalle

Esimerkiksi 30 asukkaan hoitokodissa hoitohenkilökunnan työaikaa menee lääkehuoltoon tutkitusti vähintään kymmenen työpäivää kuukaudessa silloin, kun asukkaiden lääkkeet jaellaan käsin. Annosjakelupalvelun käyttöönotto vähentää tämän työmäärän puoleen.

Jos palvelu otettaisiin käyttöön kaikissa Suomen tehostetun palveluasumisen yksikössä, joissa asuu noin 42 000 suomalaista, säästyisi vuositasolla pelkästään tällä sektorilla yli 300 hoitajan työpanos. Rahassa mitattuna tämä säästö olisi noin 10 miljoonaa euroa vuodessa.

Kun lisäksi tiedetään, että Suomessa on noin 73 000 säännöllisen kotihoidon piirissä olevaa suomalaista, joista kolmasosalla on yli 60 kotihoidon käyntiä kuukaudessa, ja useissa maakunnissa viidesosalla vähintään 90 käyntiä kuukaudessa, päästään vielä huomattavasti suurempaan säästöpotentiaaliin. Suurin säästöpotentiaali syntyisi, jos valmiiksi jaettuihin annospusseihin yhdistettäisiin nykyaikainen lääkkeenantorobotiikka, joka myös muistuttaisi asiakasta kotona lääkkeen ottamisesta.

Koneellinen annosjakelu vapauttaa hoitajien työaikaa potilaiden kohtaamiseen ja yhdessäoloon: siihen työhön, missä edelleen tarvitaan ja kaivataan ihmistä. Ruokailun, pukeutumisen tai peseytymisen kiireetön avustaminen, yhdessä ulkoilu tai pienet toimet esimerkiksi haavanhoidosta silmätippojen antamiseen tulevat ensimmäisenä mieleen työtehtävistä, joissa ihmistä ei ainakaan vielä korvata konein.

Miksi annosjakelu ei ole laajemmassa käytössä?

Yksi este annosjakelupalvelun laajemmalle käyttöönotolle löytyy vanhentuneesta lainsäädännöstämme. Tällä hetkellä annosjakelupalvelusta saavat Kelan korvauksen vain yli 75-vuotiaat, joilla on käytössään vähintään kuusi Kela-korvattavaa lääkettä. Vanha säädös tulisi päivittää ajan tasalle, jotta kaikilla säännöllistä lääkitystä saavilla suomalaisilla olisi tasa-arvoinen mahdollisuus annosjakelupalvelun käyttöönottoon. Tässä eduskunnalla olisi selkeä lain päivittämisen paikka.

Lisäksi annosjakelupalvelun käyttöönotossa on suuria alueellisia eroja. Jokainen kunta päättää itsenäisesti annosjakelupalvelun käyttämisestä kotihoidossa ja hoitoyksiköissä. On hämmentävää, että samanlaiset lääkinnälliset tarpeet omaava potilas esimerkiksi Itä-Suomessa saa tarvitsemansa annosjakelun huomattavasti todennäköisemmin kuin vastaava potilas esimerkiksi Lounais-Suomessa. Vaikuttaa siltä, että joillain alueilla ei terveyspäättäjät vielä tunnista tätä tehokasta toimintatapaa.

Kaikilla suomalaisilla tulisi kuitenkin olla tasa-arvoinen mahdollisuus säännöllisesti tarkistettuun, oikein jaettuun lääkehoitoon. Odotankin, että kun uudistuvissa sote-rakenteissa palveluista päätetään keskitetymmin ja kustannusvaikuttavuus tulee keskeiseksi terveydenhuoltoa ohjaavaksi kriteeriksi, eri alueiden hyväksi todetut, kustannustehokkaat toimintamallit otetaan laajemmin käyttöön.

Myös palvelusetelijärjestelmä sopii annosjakeluun erinomaisesti, ja sen laajempi käyttö toisi suomalaisille tasapuolisen mahdollisuuden valita omaan terveydenhoitoonsa ja tarpeeseensa parhaiten sopivan palveluntarjoajan.

Mitä vielä odotamme?

Intohimoni on edistää suomalaisten hyvinvointia, ja tehtävässäni näen lääkejakeluketjun työtä laajasti. On selvää, että tarvitsemme lääkehuollossa parhaat ja kustannustehokkaat toimintamallit ketjun kaikille tasoille.

Suomalaiset hyötyvät jo lääkejakeluketjun alkupäässä kustannustehokkaasta toimintamallista lääkkeiden yksikanavajakelun ansiosta, sillä lääkkeiden kulku valmistajalta yhden tukun kautta apteekkiin parantaa paitsi lääkkeiden saatavuutta, vähentää myös kustannuksia ja lääkehävikkiä sekä väärennösten pääsyä lailliseen jakeluun.

Lääkejakeluketjun edetessä lähemmäs lääkkeen käyttäjiä käytäntöjen kirjo kuitenkin lavenee, eivätkä suomalaiset ole kaikilta osin keskenään tasa-arvoisessa asemassa. Eiköhän laiteta tämä asia ammattilaisten ja päättäjien kesken porukalla kuntoon! Lähdetkö mukaan edistämään annosjakelun laajamittaista käyttöönottoa omassa työssäsi?

%d bloggaajaa tykkää tästä: