Matkalla vaikuttajaksi?

Kirjoitin hiljattain pyynnöstä kolumnin proviisori -lehteen (1/2018), aiheena vaikuttamistoiminta. Teema on herättänyt mukavasti keskustelua, kiinnostusta ja kysymyksiä, joten julkaisen kirjoitukseni hieman modifioituna myös täällä blogissani.

Ensin hieman taustaa omassa työkontekstissani Tamrossa: muutimme kurssiamme vaikuttamistoimintaan Tamrossa joitain vuosia sitten: aiemmin yhtiömme toimi mahdollisimman matalalla profiililla. Passiivinen rooli ei kuitenkaan ole enää vaihtoehto siinä vaiheessa, kun halusimme antaa oman vahvan panoksemme koko toimialan kehittämiseen, terveysalaa yhdistäen.

Myös toimintaympäristömme muuttuu nyt nopeammin kuin koskaan. Jatkuvaa muutosta syntyy myös siksi, että eteenpäinmenevä organisaatio janoaa kehittymistä ja kasvua. Muutos taas merkitsee päätöksiä – joko omia tai muiden. Jos et itse vaikuta päätöksiin, tekevät muut ne puolestasi ja näkemyksistäsi riippumatta. Tulevaisuuden voittajat ovat niitä, jotka ovat rohkeita tekemään itse päätöksiä, johtavat aktiivisesti muutosta ja ennakoiden vaikuttavat toimialansa päätöksiin. Seurailijan rooliin jäädessä elämä on pelkkää sopeutumista.

Halusimme Tamrossa olla toimialallamme rakentava ja aktiivinen kehityksen draiveri, ja nostimme myös viestinnän ja vaikuttamistoiminnan toimintamme keskiöön. Asian voi nähdä myös käänteisesti siten, että organisaatio joka ei viesti eikä vaikuta alallaan aktiivisesti, ei myöskään ole järin vakuuttava kun keskustellaan ja päätetään alan kehityssuunnista. Passiivisuus ja näkemyksettömyys on aika alakuloista katsottavaa.

Yhtälailla jokaisen nykyaikaisen asiantuntijan ja johtajan rooliin kuuluu vaikuttaminen. Kyvykkyys toimia oman alansa vaikuttajana on myös merkittävää pääomaa työmarkkinoilla. Siksi teema koskettaa meitä kaikkia.

Jaan seuraavassa ajatuksiani ja vinkkejäni siitä, millaisista aineksista koen hyvän ja toimivan vaikuttamistoiminnan rakentuvan.

Kaikki on kiinni ihmisistä

Vaikuttamistoimintaa tekevät ja sen kohteena ovat ihmiset. Aivan ensiksi on hyvä tarkentaa, kenen vaikuttamistyötä haluat tehdä. Onko tavoitteenasi rakentaa itsestäsi vaikuttaja yksilönä, vai olla vaikuttaja organisaatiosi edustajana? Vai molempia? Kaikissa tapauksissa keskeistä on se, että ihmisellä itsellään on motivaatio, innostus ja riittävät viestinnän perustaidot, jotta perusta vaikuttamisroolille on olemassa. Usein kuulee organisaatioiden haasteena olevan, että vaikuttamistoimintaa ei haluta, uskalleta tai osata tehdä ja johtaa. Saamattomat ulkoistavat koko asian.

Vinkki: Tunnista organisaatiossa potentiaaliset vaikuttajat, ja valmenna, innosta, vahvista ja valtuuta heidät tehtävään– jopa kirjaamalla rooli osaksi toimenkuvaa. Jos itse olet jo motivoitunut vaikuttamiskykyjesi kasvattamiseen – olet oikealla tiellä.

Sisältö ja tarkoitusperät kirkkaana

Oleellista on päättää, mihin haluaa vaikuttaa, miksi ja miten. Motivaatio vaikuttamiseen ja vaikuttamistoiminnalla hakemasi lopputulos ovat äärimmäisen tärkeitä tunnistaa ja kiteyttää. Itsekäs tavoite paistaa nopeasti läpi, mutta siltoja rakentavat, oivaltavia yhteisiä ratkaisuita ja yleistä hyötyä edistävät aloitteet saavat kannatusta. Mitä innovatiivisempi ja mitä enemmän uutuusarvoa, sen parempi. Ole myös rohkea ottamaan kantaa ja kertomaan, mitä mieltä oikeasti ja ihan itse olet. Hajuton ja mauton myötäilijä ei oikein vaikuta eikä vakuuta.

Perinteisesti on puhuttu myös edunvalvonnasta. Itse olen sitä mieltä, että edunvalvonta on menneen maailman pölynhajuisia juttuja – koko termihän jo haiskahtaa itsekkäältä omien etujen puskemiselta ja kyynärpäätaktiikalta.

Vinkki: Erittäin hyvä vaikuttamisen lähtökohta on halu auttaa. Muotoile vaikuttamisteemasi siten, että osoitat hakevasi laaja-alaista hyötyä – et vain omaa tai organisaatiosi etua.

Faktat hallussa, katse tulevassa

Jokainen vaikuttaja kohtaa myös vastakkaisia näkökulmia. Henkilöön meneviä debatteja kannattaa välttää. Rakentava, asiaan keskittyvä vuoropuhelu on aina paikallaan, ja siinä tarvitaan faktoja. Vaikuttamistyön arkinen ja eniten aikaa vievä – joskus tylsäkin – puoli onkin juuri taustojen, syy-seuraussuhteiden ja faktojen systemaattinen selvittäminen ja kokonaiskuvan luominen. Älä luista tästä puurtamisvaiheesta. Oman toimialan tuntemuksen lisäksi mahdollisimman laaja yleistietämys yhteiskunnan ajankohtaisista kysymyksistä on öljyä vaikuttamistoiminnan rattaisiin.

Vaikuttaminen on olemukseltaan nimenomaan tuleviin päätöksiin vaikuttamista. Siksi myös tulevaisuuden ennakointi ja muutosten arviointi on keskeinen osa tätä työtä.

Vinkki: Tiukassakin paikassa pitäydy faktoissa, älä mene henkilöön. Rakenna itsellesi tapa käyttää erilaisia ja monipuolisia tietolähteitä. Hanki itsellesi perusosaamista tulevaisuuden ennakoinnin metodeista (”Foresight”).

Rakenna verkostosi

Laaja-alainen toimintaympäristön muutosvoimien ja yhteiskunnan eri osa-alueiden muutosten ymmärtäminen rikastuu oleellisesti, kun käytössä on toimiva verkosto. Samalla tunnistat paremmin tilanteita, joissa vaikuttamisen agendallesi on erityisesti kysyntää ja imua.

Ollaksesi vaikuttaja rakenna itsellesi systemaattisesti verkosto, joka on monipuolinen (ei vain ”oma kupla”) ja jossa on toimialasi (tai muun vaikuttamistoimintasi scopen) päättäjiä, mielipidevaikuttajia ja asiantuntijoita. Vielä parempi on, jos laajennat verkostojasi omalta ydinosaamisalueeltasi aivan muille elämänalueille – diversiteetti rikastaa ajattelua entisestään.

Vinkki: Verkoston rakentamisessa auttaa aiempi ohje: toimi niin, että lähtökohtasi on auttaminen. Pohdi, mitkä yhteisöt toimivat aihealueilla, joissa haluat vaikuttajaksi, tai joista voi olla apua kasvussasi vaikuttajaksi. Hakeudu mukaan näihin ja osallistu omalla osaamisellasi auttaen. Ole myös aina luottamuksen arvoinen; mitä pidemmälle vaikuttamistoiminnassa etenet, sen useammin olet tilanteessa, jossa luottamus punnitaan – ja luottamus on kaiken perusta.

Ole ihminen, kuunteleva ja läsnä

Vaikuttamistoiminnasta merkittävä osa tapahtuu mediakirjoitusten ja massatapahtumien sijaan ihmiseltä ihmiselle. Siinä mitataan sitten oikeasti vaikuttajan vaikuttavuus. Aidosti toisesta ihmisestä ja hänen ajatuksistaan kiinnostunut on itsekin aina kiinnostava ihminen. Näkemyseroista välittämättä arvosta aina ihmistä.

Vinkki: Hyödynnä kohtaamisia rikastamaan omaa ymmärrystäsi ja taustamuuttujia. Kysy, miten keskustelukumppanisi on päätynyt näkemyksiinsä; selvitä taustoja aktiivisesti. Rakenna siltoja ja arvosta. Ole valmis korjaamaan ja tarvittaessa myös muuttamaan omia näkemyksiäsi. Rehellisyys, aitous ja avoimuus ovat kovaa valuuttaa.

Viesti monikanavaisesti

Vaikuttaja, joka ei viesti, ei voi olla vaikuttaja. Harjoita ja kehitä aktiivisesti viestintätaitojasi. Valitse viestintätapasi ja -kanavasi. Hakeudu tilanteisiin, joissa pääset tositoimiin – tehdessä oppii, ja harjoitus tekee mestarin.

Viestinnän kanavia ajatellen minimi on se, että arjen kohtaamisten lisäksi olet somessa – vähintään Twitterissä ja LinkedInissä.

Vinkki: seuraa toimialasi/vaikuttamisalueesi keskeisiä mielipidevaikuttajia Twitterissä; sekä samanmielisiä että opponentteja. Osallistu omilla rakentavilla näkemyksilläsi aktiivisesti keskusteluun. Tuo esille viestejäsi elävässä elämässä ihmisten kohtaamisissa, puheissasi, kirjoituksissasi ja somessa.

Toivon, että nämä ajatukset ja vinkit voisivat toimia sinullekin virikkeenä ja olla hyödyksi matkallasi kehittäessäsi taitojasi vaikuttamistoiminnassa. Innostavaa matkaa Sinulle!

%d bloggaajaa tykkää tästä: