Faktoja ja fiktiota suomalaisesta lääkehuollosta

Keskustelu lääkehuollon ja apteekkialan kehittämisestä on saanut aivan uutta pontta viimeisen puolen vuoden aikana. Myös poliittinen keskustelu aiheesta on lisääntynyt; lähestyvät eduskuntavaalit ovat innostaneet enenevässä määrin sekä yksittäisiä kansanedustajia että puolueita etsimään uusia mediaseksikkäitä teemoja. Apteekkiala ja lääkehuolto on noussut yhdeksi varteenotettavaksi kandidaatiksi vaaliohjelmiin. Erityisesti tuntoja on herättänyt keskustelu siitä, onko alan sääntelyä tarpeen purkaa vai ei, vai peräti lisätä. Niin tai näin, hyvä ja asiaperustainen keskustelu on aina tervetullutta ja hyväksi.

Hinnat alas – vai toimiiko se niin?

Vilkastuneessa lääkekeskustelussa on puhuttu erityisen paljon apteekkien kilpailusta sekä lääkkeiden hinnoista. Ja että sääntelyä vapauttamalla voitaisiin säästää paljon. Tätä keskustelua seuratessa on ollut hämmentävää huomata, että epätietoisuutta esim. lääkkeen hinnan määräytymistavasta on aivan liikaa, jotta keskustelu voisi olla asiaperusteista. Oman osansa hämmennykseen tuo eri etupiirien julkaisut, jotka esittävät asiasta osakokonaisuuksia tai jopa puolitotuuksia, sen mukaan mikä tukee kunkin omaa agendaa.

Lääkehuolto Suomessa nojautuu pitkälti malliin, jossa teollisuus/maahantuoja vastaa lääkkeiden saatavuudesta Suomeen ja määrittää niille tukkuhinnan. Tukkuporras puolestaan varastoi ja hoitaa logistiikan kaikkiin niihin suomalaisiin toimipisteisiin, jotka saavat lääkkeitä ostaa – kuten apteekkeihin, sairaaloihin ja lääkekeskuksiin. Apteekit sitten osaltaan palvelevat kuluttajia.

Kerrataanpa samalla myös lääkkeen hinnan muodostus lyhyesti: lääkkeen tukkuhinnan määrittää Suomessa yksiselitteisesti sen myyntiluvan haltija, joka käytännössä on lääkkeen valmistaja tai maahantuoja. Tästä eteenpäin hinnanmuodostuksen määrittää lainsäädäntöön kirjattu laskentakaava, ns. lääketaksa. Yhteiskunta pyrkii vaikuttamaan lääkeyhtiön hinnan asetantaan tarjoamalla kohtuuhintaisille ja vaikuttaviksi todetuille lääkkeille korvattavuutta. Toisin sanoen, lääketukut tai apteekki eivät osallistu lääkkeiden hinnoitteluun. Lainsäädäntö jopa määrää lääkkeille ns. yhdenhintaisuuden periaatteen, ja alennuksetkin ovat nimenomaisesti kiellettyjä.

Juuri siksi on varsin absurdia vaikkapa väittää, että esimerkiksi lääkkeiden jakelukanavien laajentaminen päivittäistavarakauppaan tai apteekkien omistuksen vapauttaminen toisi minkäänlaista säästöä. Ei nimittäin toisi. Hintamekanismi kun on lakiin kirjoitettu, eikä näillä muutoksilla olisi hintaan mitään vaikutusta. Hinnoittelua koskevan lainsäädännön muuttaminen on toki mahdollista, ja jos niin haluttaisiin tehdä, se vaatii huolellisen kokonaisarvioinnin vaikutuksista. Tällöin myös lääkkeiden korvattavuussäännöt sekä kaikki rakennetut ja hyväksi havaitut – ja Kelan mukaan jo miljardin euron säästöt tuoneet – säästömekanismit pitäisi purkaa ja miettiä jotain tilalle. Tällöin myös riski potilaiden eriarvoistumiseen lääkkeiden hintojen ja lääkehoitojen saatavuuden suhteen olisi suuri.

Olen avannut aiemmassa blogikirjoituksessani hieman syvemmin tätä muuttujien joukkoa, joka on hyvä kokonaisuutena ottaa huomioon jos sääntelyä lähdetään purkamaan. En millään muotoa vastusta yhteiskunnalle ja kuluttajille hyötyjä tuovia muutoksia. Sen sijaan kyllä kannustan päättäjät dialogiin, joka osallistaa kaikki alan toimijat, ja varmistaa, että mahdolliset muutokset perustuvat huolelliseen kokonaisharkintaan, joka huomioi kaikki asiaan liittyvät muuttujat. Kyse kun on lopulta ihmisten terveydestä: lääkkeet ovat oleellinen ja tehokas osa nykyaikaista terveyden- ja sairaudenhoitoa, ja juuri tämä hoidollinen merkittävyys tulisi olla vaakakupissa huomattavasti painavampi asia kuin lääkkeen merkitys kauppatavarana.

Miltä tilanne näyttää lääketukun näkövinkkelistä?

Oma arkeni kuluu lääkejakelun tukkuportaassa Tamrossa. Työ suomalaisten terveyden hyväksi ja tervaysalaa yhdistäen on erittäin mielenkiintoista, mutta talouden parametrit ovat armottomia. Tukulle jäävä siivu lääke-eurosta on Suomessa Euroopan niukimmasta päästä. Vuotuinen lääkkeiden tukkuhintojen lasku on jatkunut jo toistakymmentä vuotta, eikä muutosta näy. Tilastokeskuksen grafiikka oheisessa kaaviossa kertoo karua kieltään. Pelkästään vuonna 2017 lääkkeiden tukkuhinnat laskivat 3,1 prosenttia, kertoo tilastot.

Samaan aikaan kun hinnat laskevat, joka vuosi toimitettavat tavaramäärät ovat kasvaneet. Toisin sanoen yhtälö on haastava: ”toimita joka vuosi absoluuttisesti suurempi määrä tavaraa, mutta aiempaa pienemmällä ansainnalla”. Miten se on mahdollista? Niinpä, hyvä kysymys!

Tällaisen kapeiden katteiden ”suomalaisen mallin” taloudellinen toimivuus perustuu äärimmäisen suuriin toimitusvolyymeihin ja Euroopan huipputasolle viritettyyn laatuun ja tehokkuuteen. Vain mittavilla volyymeillä yhdistettynä korkeaan tehokkuuteen on mahdollista saavuttaa ansainta, joka mahdollistaa toiminnan pyörittämisen, kehittämisen ja investoinnit. Vertailukohtana Euroopassa ns. monikanavamallissa tukkujen siivu on kolminkertainen verrattuna suomalaiseen tehokkaaseen yksikanavamalliin. Meidänkin on jo ollut tarpeen löytää terveysalalta myös aivan uusia kasvusuuntia, jotka eivät liity suoraan lääkkeisiin: palveluliiketoiminta on tärkeä elementti investointikyvyn ja kehittämisen varmistamiselle myös tulevaisuudessa.

Isännöimme eilen Tampereella lääkelogistiikkakeskuksessamme median edustajia. Toiminnan mittakaava sai monet vaikuttumaan. Yhtälailla oli ilo julkistaa tehokkuutta ja laatua parantava useiden miljoonien eurojen investointimme, OSR-keräilyautomaatiojärjestelmä. Se on hyvä esimerkki jatkuvan kehittämisen moodista, jota haluamme jatkaa tästä eteenpäinkin.

Katso Aamulehden artikkeli vierailulta videoineen: linkki.

Yhtälailla on koko terveyden- ja lääkehuollon toimialan kehityttävä. Kehitysaskeleita suunniteltaessa on maltti ja viisas harkinta paikallaan. Esitänkin tässä samalla avoimen tarjouksen poliittisille päättäjille ja viranomaisille: me Tamrossa autamme mielellämme muodostamaan alan kehitystarpeista oikean ja puolueettomaan tietoon perustuvan kuvan. Käytä tarjous rohkeasti, tapaamme mielellämme!

%d bloggaajaa tykkää tästä: