12 aamupuuroa – vieraana Tiina Antturi, World Vision

Blogi & video –sarjani ”12 aamupuuroa” on edennyt neljänteen osaan ja uuteen, innostavaan vieraaseen! Aiemmin vieraana ovat jo käyneet Jari Sarasvuo, Päivi Nerg ja Johannes Karjula. Tällä kertaa vieraanani aamupuurolla ja keskustelemassa on Tiina Antturi, World Vision –järjestön Suomen toiminnanjohtaja.

Halusin kutsua tietyistä syistä juuri Tiinan kertomaan tarinaansa ja kokemuksiaan tähän aamupuuro-blogisarjaani. Tavoitteenahan on löytää oivalluksia johtamiseen hyvin erilaisista tilanteista ja erilaisista taustoista tulevilta ihmisiltä, jotka ovat osoittaneet poikkeuksellista johtajuutta työssään ja elämässään. Kannustan lukemaan tämän Tiinan uratarinan ja/tai katsomaan oheisen videon (linkki videoon tekstin lopussa), sillä uskon, että Tiinan tarina koskettaa ja saa aikaan hyvää arvopohdintaa.

Suomen World Vision on voittoa tavoittelematon yhdistys, yksi Suomen suurimmista kehitysyhteistyöjärjestöistä ja itsenäinen osa maailman suurinta kummilapsijärjestöä, World Visionia. Tiina käyttää myös termiä ”lapsijärjestö”, sillä tavoitteena on tarjota jokaiselle lapselle maailmassa mahdollisuus. World Vision tekee hyvin monenlaisia kehitysyhteistyöhankkeita ja antaa humainitaarista apua eri maissa.

Arvovalinnoilla uravalintaan

Tiinan urapolku on mielenkiintoinen, ja ehkä myös valtavirrasta poikkeava. Taustalla on pitkä ja menestynyt jakso IT-alalla – mm. Oraclella myynnistä vastaavan johtajan roolissa, Trainers’ Housessa henkilöstöjohtajana, sekä Microsoftilla Nokiasta vastaavana ja sittemmin muidenkin suurten globaalien asiakkuuksien myyntijohtajana. Tähän asti kuulostaa normaalille nousujohteiselle uraputkelle.

Jokin sai kuitenkin miettimään työn tarkoitusta ja arvovalintoja. Ensituntumaa järjestötyöhön Tiina oli saanut toimittuaan muutaman vuoden World Visionin hallituksessa. Noin 2,5 vuotta sitten tuli eteen tilanne, jossa järjestö haki Suomen organisaatiolle toiminnanjohtajaa – johon haasteeseen Tiina tarttui.

Ankaran pohdinnan tuloksena syntyi päätös siirtyä ja hyväpalkkaisesta työstä ja maineikkaasta globaalista IT-yrityksestä, Microsoftilta, aivan erilaiseen järjestötyömaailmaan ja tarjottuun tehtävään World Visionin toiminnanjohtajaksi. Tätä päätöstä pohtiessaan Tiina kertoi käyttäneensä mm. SWOT & excel –analyysiä päätöksenteon tukena; nämä kun olivat tuttu tapa pohtia asioita business-uran aikana.

Tiinalla johtajuutta löytyi monessakin mielessä: kuinkakohan moni vaikkapa meistä tätä lukevista olisi valmis hyppäämään järjestötyöhön samalla hyväksyen sen, että henkilökohtainen tulotaso putoaa murto-osaan aiemmasta. Tai ottamaan vastaan haasteen, jossa tulorahoituksesta katoaa hetkessä miljoonia? Palataan tähän rahoitusasiaan hieman myöhemmin…

Tiina kertoo, että tässä uravalintansa käännekohdassa lopulta yksi kysymys ratkaisi: ”Harmittaisiko jälkikäteen, jos et tekisi tätä päätöstä nyt?” Wow! Kuinka yksinkertainen, mutta samalla äärimmäisen oleellinen ja syvää luotaava kysymys! Sellainen, jota jokaisen meistä ehkä kannattaisi miettiä elämänsä tietyissä oleellisissa valintatilanteissa. Suoranainen helmi.

Politiikan armoilla – vaikutukset satoihin tuhansiin ihmisiin

Kuinka sitten kävi? Tiinan tehtyä pätöksensä ottaa vastaan World Visionin toiminnanjohtajan tehtävä, kokolailla ”puun takaa” tuli mittava yllätys: Sipilän hallitus päätti leikata kehitysyhteistyön määrärahoja peräti 43%. Vaikutus oli radikaali ja tyrmäävä. Helsingin Sanomat uutisoi 22.8.2015: ”Hallituksen leikkaukset ajavat kehitysapujärjestöt irtisanomisiin. Togossa 3 400 vammaista lasta jää ilman peruspalveluita, Keniassa yli 16 600 ja Boliviassa 25 400 jää ilman koulupaikkaa, 12 000 lasta kehitysmaissa jää rokottomatta…

Kehityspoliittinen asiantuntija kuvaa mediassa leikkausten vaikutuksia: ”Plan Suomi ja World Vision arvioivat, että leikkaukset vaikuttavat suoraan yli 300 000 ihmisen, erityisesti tyttöjen elämään. Kirkon ulkomaanavun arvio leikkausten vaikutuksista on jopa 500 000 ihmistä.

Luvassa oli siis varsin kylmää kyytiä alkavaan uuteen työhön. Nyt kysyttiin johtajuutta ja kestävyyttä. Tiina kuvaa, että tässäkin turbulenssissa oma arvovalinta piti: ”Tunsin rauhaa päätökseni kanssa”. World Vision Suomen osalta leikkaus tarkoitti 2,6 miljoonan euron katoamista tuloista. Sen vaikutuksia on helpompi käsittää, kun ajattelee, että järjestön yhden hankkeen vaikutuspiirissä on noin 30.000 henkilöä, ja tällaisen yksittäisen hankkeen vuosibudjetti on noin 400.000 euroa. Tällaisia hankkeita olisi siis leikatulla 2,6 miljoonan summalla voinut tehdä varsin monta.

Edessä oli haastava mutta pakollinen toiminnan sopeuttaminen. Uuden johtajan kyvyt koeponnistettiin heti alkuun.

Muutosjohtamista järjestössä busineksen välinein

Keskustelimme myös siitä, millaisia yhteneväisyyksiä johtamisen näkökulmasta on Tiinan aiemmalla business-maailmassa ja nykyisessä järjestön toiminnanjohtajan tehtävässä. Tiina kuvaa, että hyvin monet liike-elämän puolella opitut työkalut soveltuivat varsin hyvin myös uusiokäyttöön järjestötoiminnan johtamisessa. Mieli oli myös kiitollinen siitä, että aiemmissa tehtävissä oli mahdollisuus saada todella laadukasta valmennusta ja koota omaan pakkiin hyviä johtamisen työkaluja, jotka ovat nyt käytössä yhteiseksi hyväksi.

Tiina kertoo oman ymmärryksensä toiminnasta muuttuneen pian sen jälkeen, kun uuteen tehtävään pääsi paremmin sisälle; järjestömaailman toiminta ei suinkaan ollut ”puuhastelua”, vaan vahvaa, sinnikästä ja pitkäjännitteistä muutosjohtamisen työtä. Kyseessä kun on kohdemaassa pelkojen voittaminen, yli sukupolvien ulottuviin asenteisiin, uskomuksiin, kulttuuriin ja tapoihin vaikuttaminen. Oleellista oli tunnistaa potentiaali: kuinka löytää ne paikalliset yksilöt, jotka ovat kykeneviä tekemään irtioton ja pystyvät lähtemään rakentamaan yhteiskunnan muutosta.

Muutos tapahtuu aina ihmisten välillä”, toteaa Tiina. Tätä kuunnellessani jään pohtimaan, kuinka vahva yhtymäkohta tälläkin on muuhun johtamiseen; muutosta tavoiteltaessa on keskeistä saada ihmiset aidosti mukaan, alkaen vaikka sitten niillä pioneereilla ja muutosagenteilla. Näin se menee.

Tryffelisikajohtaminen ja muita hyviä johtamisvinkkejä

Pyysin Tiinaa listaamaan joitain hyväksi koettuja ja havaittuja johtamisoppeja ja –vinkkejä. Ensimmäisenä hän korostaa, kuinka ihmisten merkitys ja muiden saaminen mukaan on tärkeää, ja sen edellytyksenä on hyvä dialogi ja kuuntelu. Tähän on helppo yhtyä.

Seuraava onkin jo yllättävämpi: Tiina esitti vertauksen tryffelisasta: kun toimii työyhteisössä siten, että kiertää ja kuuntelee organisaatiota ja ihmisiä laajalti, matkalla löytää varmasti upeita ideoita ja ajatusten rikkautta; aarteita. Tilannehan on kuin tryffelisialla, joka nuuskii ympäriinsä löytääkseen aarteen, tryffelin. Jotta tämä toimisi, johtajan oltava utelias ja innostunut, ja ihmisten ajatusten kuuntelu ja kokoaminen systemaattista toimintaa.

Miten auttaa hädänalaisia ja apua tarvitsevia?

Miten sitten yritys tai muu organisaatio – tai yksityishenkilö – voi halutessaan tukea tätä arvokasta toimintaa? Tiina listaa videon lopussa useampia erilaisia mahdollisuuksia, ja kannustaa ottamaan yhteyttä. Lisätietoja löytyy myös World Visionin sivuilta yrityksille: https://worldvision.fi/yrityksille ja yksityisille jotka haluavat kummiksi: https://worldvision.fi/kummiksi

Oppimisen ja antamisen iloa

Tämän tapaamisen jälkeen koin jälleen innostusta siitä, että voimme oppia johtajuutta toisiltamme hyvin erilaisista tilanteista, yli organisaatiorajojen ja toimialojen. Jokaiselta voi oppia jotain. Ja samalla koin syvää kiitollisutta siitä, kuinka hyvin asiat loppujen lopuksi ovat meillä täällä Suomessa. Siitä hyvän runsaudesta on myös oikein jakaa niille, joilla tilanne on toisenlainen.

Katso video:

Linkki videoon
%d bloggaajaa tykkää tästä: