Älä kangistu – opi startupeilta!

On kiehtovaa pohtia, millaiset asiat erottavat vanhan yrityksen tuoreesta ja energiaa pursuavasta startup-yrityksestä, ja miksi. Tehdäänpä yhdessä pieni harjoitus: kirjaa vaikkapa viisi ensimmäisenä mieleen tulevaa tunnusomaista piirrettä tai adjektiivia, joka kuvaa a) startup –yritystä, ja b) satavuotiasta yritystä. Useimmiten tuloksena on kokolailla erilaisia sanoja, eikö vain?

Kävikö peräti niin, että ”vanhaa yritystä” kuvaavat ilmaisut sattuivat henkimään hitautta tai kankeutta? Mutta miksi asia on näin? Onko niin, että liike-elämässä olisi jokin luonnonlaki, jonka määräämänä ajan myötä organisaation rakenteet ja ajattelu aivan väkisin luutuu ja puutuu, kunnes muuttuva toimintaympäristö pyyhkii sen marginaaliin? Vai onko kyse näkemysten puutteesta tai heikosta johtamisesta? Miksi niin monessa organisaatiossa tällainen kehityskulku on mahdollista, ja hiljaa hyväksyttyä myös omistajien ja toimivan johdon tahoilta?

Voisiko tilanne olla toisin? Pitäisikö jokaisella organisaatiolla olla jatkuvan uudistumisen mittari, joka olisi johdon ja omistajien agendalla aivan keskiössä? Kuinka rakentaa jo alkuvaiheensa ohittaneeessa yrityksessä määrätietoisesti sellainen optimitilanne, jossa yrityksen vankka kokemus yhdistyisi jatkuvasti startup-tyyliseen ennakkoluulottomaan kokeilukulttuuriin, ylipursuavaan energiaan ja pelottomaan intoon tehdä jotain ennennäkemätöntä?

Millaista pitäisi tällöin olla johtaminen ja omistajapolitiikka?

Näitä teemoja olemme mekin pohtineet Tamrossa, ja jo hyvä tovi sitten päätimme tehdä kaikkemme löytääksemme edellä kuvatun yhtälön avaimet; ollaksemme ”123-vuotias startup-yritys” ja terveysalan kehitystä aktiivisesti edistävä innovatiivinen toimija. Monta riemullista löytöä ja huimaa onnistumista on jo tällä matkalla tehty, suunta osoittautunut palkitsevaksi, ja työ jatkuu.

Moniyrittäjän menestystarina

Näitä teemoja pohtiessa ajatusten rikastamiseksi on hyvä tavata johtajia, joilla lähestymiskulma poikkeaa omasta ja totutusta ajattelusta. Suosittelenkin kokemuksesta jokaiselle suuren organisaation toimitusjohtajalle, johtoryhmäläiselle ja liiketoiminnan managerille aika ajoin tapaamisia nuorten startup-yrittäjien kanssa, vierailuita alaansa disruptoiviin uusiin markkinoilla vahvasti kasvaviin yrityksiin, tai vaikkapa vierailua SLUSH’iin – kun hengittää päivänkin ajan sitä tulevaisuuden uskoa ja disruptiivista ajattelua, palaa työpaikalle jo uusin ajatuksin.

Näissä mietteissä kutsuin vieraakseni ”12 aamupuuroa” –sarjani kolmanneksi vieraaksi moniyrittäjä Johannes Karjulan. Osa Johanneksen toiminnasta liittyy myös terveyteen ja hyvinvointiin, jolla saralla me Tamrossakin teemme töitä. Katso myös tämän blogiartikkelin lopusta löytyvä videotallenne tapaamisestamme!

Johannes on iältään vielä alle kolmekymppinen, mutta mukana jo kymmenessä eri liiketoiminnassa. Hän vierastaa nimikettä ”sarjayrittäjä”, joka antaa helposti kuvan sarjasta erilaisia yrityksiä ja niistä luopumisia. Sen sijaan mieluisa ja osuvampi termi ”moniyrittäjä”, joka kuvaa paremmin yhtäaikaista mukanaoloa useissa eri liiketoiminnoissa. Johannes aloitti yrittäjäuransa 2010 opiskeluiden ohessa: kun iltatöiden saanti oli yliopistokaupungissa vaikeaa, ratkaisu löytyi oman yrityksen perustamisen kautta.

Johtaminen, vaikuttaminen ja myynti kiinnosti häntä jo opiskeluaikana, ja gradutyö käsitteli yritysten johtajien sosiaalisen median käyttöä.  Kysyin, millä nuorena opiskelijana hän sai ensimmäiselle liiketoiminnalleen – nettisivujen toteutukselle – asiakkaita, ja erottautui kilpailijoista?

  • ”Hinnalla alkuun”, naurahtaa Johannes. ”Koin kylläkin olevani muita edellä tehdessäni kaikille näytöille mukautuvia, ns. responsiivisia sivustoja, kun muut tekivät niitä vielä pikseleillä”.
  • ”Periaatteenani kaikessa yrittämisessä on se, että kannukset pitää ansaita, ja kokemuksen kautta rakentaa luottamus”

Polku opintojen jälkeen on johtanut rooleihin hyvin erilaisissa liiketoiminnoissa. Viime vuonna Johannes sijoittui Nuorkauppakamarin järjestämässä Nuori Johtaja -kilpailussa yhdeksän parhaan finalistin joukkoon, nuorimpana vuoden 2017 kärkiehdokkaista.

Eräs yrityksistä liittyy veljen Samulin ideasta syntyneeseen Satokausikalenteriin. Kalenteri auttaa terveelliseen ruokavalioon kuvaamalla erilaisten kasvisten parhaat käyttökaudet.  Satokausikalenteri ylti myös Tamron Health Awards 2018 –kilpailun finaliin Vuoden Terveysteko -ehdokkaana.

Kolme neuvoa johtajille

Kysyin Johannekselta, mitkä ovat hänen listallaan kolme tärkeintä asiaa, joista myös kokeneet johtajat voisivat ottaa oppia. Vastaus oli selkeä:

  1. Laita aktiivinen myyntiprosessi kuntoon; on tärkeää ymmärtää, ketkä ovat asiakkaat ja miten heille myydään
    • ”Uusien tuotteiden kanssa pitää lähteä rohkeasti kokeilemaan, eikä hioa tuotetta omin päin loputtomiin; kehitetään se paremmaksi asiakkaan kanssa!”
  2. Brändi-ilme kannattaa viedä tasolle ”riittävä”, eikä tuhlata rahaa sen hiomiseksi liikaa
    • ”Markkinoinnin pitää tukea myyntiä. Ei perinteistä jargonia, vaan selkeästi erottuva viesti, josta käy ilmi konkreettiset hyödyt asiakkaalle”
  3. Oikeat ihmiset oikeille paikoille
    • ”Kulurakenne on oltava ennustettava ja kunnossa, ja oikeat osaajat oikeilla paikoilla”

Johannes jatkaa: ”Pitää luottaa ihmisiin ja antaa vastuuta. Yhden ihmisen kapasiteetti on aika pieni.” Hän kuvaa omia vahvuuksiaan asioiden alulle laittamisessa ja sitä, kuinka tärkeää on oikeassa kohdassa ”ulkoistaa itseään”: antaa koppi sille joka pystyy vielä paremmin viemään asiaa eteenpäin.

  • Johtajana ohjenuora on: ”Autan minkä voin, sinä hoidat eteenpäin. Johtajan tehtäväksi jää asettaa odotukset, tavoitteet ja osoittaa resurssit, ja sen jälkeen jää lähinnä tsemppaaminen ja vireystilan ylläpito”

Johanneksen ajatuksia lisää organisaation ja ihmisten johtamisesta löytyy mm. täältä: linkki.

Parissa vuodessa yli miljoonan liikevaihtoon – miten temppu tehtiin?

Johanneksen päärooli on Kokemuksia.fi –yrityksessä, joka tuottaa asiakasreferenssisisältöjä kokemusvideoksi ja –tekstiksi.

Usko ideaan oli vahva jo heti alussa: vaikka konsepti oli vasta laminoituina esitteinä ja omien yritysten videoesimerkkeinä, usko riitti lähestyä jopa kansainvälisesti toimivia suomalaisia suuryrityksiä – ja kauppaakin syntyi.

  • ”Me ei olla vielä mitään, mutta meistä tulee iso juttu”, kuului myyntiargumentointi

Vuonna 2016 alkanut liiketoiminta ylti seuraavana vuonna 2017 liikevaihdoltaan jo huimaan 1,7 miljoonan euron liikevaihtoon! Yrityksessä toimii 40 työntekijää. Johanneksen tavoite kasvulle tulee vakuuttavasti: ”tuplataan viime vuodesta”. Asenne ja nälkä on kohdallaan – samaa tarvittaisiin monen suuremman yrityksenkin omistaja- ja johtoportaaseen sen sijaan, että keskitytään näpertelyyn.

Yrittäjän arki – loputonta puurtamista vai hallittua oman ajankäytön johtamista?

Johannes kuvaa omaa yrittäjän arkeaan, ja yllättäen hänen tarinansa poikkeaa varsin vahvasti tyypillisistä yrittäjien kuvauksista ympärivuorokautisista työrupeamista. Päivän rytmi on tosin hänelläkin löytynyt kokemuksista oppien ja puolison kanssa keskustellen. Linja on nyt hyvin selkeä, töitä tehdään normaalisti vain 8 tuntia päivässä. Muu aika käytetään perheen kanssa, harrastuksiin ja lepoon.  ”Oma rajallisuus tulee vastaan, kun muutaman vuoden tekee töitä ympäri vuorokauden”, toteaa Johannes, ja on silminnähden tyytyväinen nykyiseen työn rytmitykseensä.

Avainroolissa on myös systemaattinen tapa kalenterinhallintaan – näin aikaa jää työn lisäksi muullekin elämälle. Metodiikka perustuu muutamaan yksinkertaiseen periaatteeseen, joista hän on tehnyt jopa lyhyen YouTube-videon:

  • Määritä aikaa vievät rutiinit; ne asiat, jotka toistuvat. Varaa näille kalenteristasi vakioaika.
  • Varaa aikaa sen lisäksi vaihtelevia ”To Do”-asioita ja odottamattomia asioita varten tilaa. Kun tällainen tehtävä tulee vastaan, älä yritä tehdä sitä heti, vaan sijoita se seuraavaan vapaaseen aikaan kalenterissa.
  • Näin toimien mitään ei ole muistin varassa; kaikki on kalenterissa, ja tulee siellä vastaan. Kokemus on, että tämä jopa parantaa yöunien laatua, kun stressi vähenee.

Millä Suomi kasvuun?

Esitän vakiokysymykseni myös Johannekselle: ”millä eväillä saamme satavuotiaan Suomen pysyvään ja kestävään kasvuun?”

Asiaa on selvästi mietitty, sillä vastaus tulee napakasti:

  • Nykyisen kaltainen puoluepolitiikka ja politikointi sotkee aidon yhteisen etenemisen visioon; tilalle pitäisi saada Suomen yhteinen tulevaisuudenkuva ja tapa edetä sinne yhteistuumin
  • Yrityksissä pitäisi aiempaa voimakkaammin ymmärtää myynnin merkitys, ja nostaa myynnin ja markkinoinnin arvostus uudelle tasolle
  • ”Ryhdytään aktiivisesti myymään; kaikki myynnin pariin!”

Katso aamupuurotapaamisemme videotallenne oheisesta linkistä (noin 21 minuuttia)!

Linkki videoon - Karjula
Katso video täältä!
%d bloggaajaa tykkää tästä: