12 aamupuuroa – vieraana Jari Sarasvuo

Olin lähettänyt alkuvuodesta Jarille kutsun uuteen 12 aamupuuroa –blogisarjani vieraaksi. Ollessani parisen viikkoa myöhemmin työmatkalla Milanossa sain soiton Jarilta. Suureksi ilokseni hän lupautui mukaan vieraaksi. Erityisesti kun tiedän, että Jarille satelee erilaisia kutsuja sieltä täältä, arvostin suuresti lupausta mukaantulosta. Kiitos Jari!

Tapasimme helmikuisena pakkasaamuna Tamrotalolla aamiaisen merkeissä, ja keskustelimme johtajuuden olemuksesta ja hyvän johtamisen rakennusaineista. Osansa sai myös suomalainen työelämä, työmentaliteetti ja poliittinen päätöksentekokin.

Seuraavasta blogitekstistä löydät poimintoja aamuisesta keskustelustamme, ja tekstin perässä löytyvillä kahdella videotallenteella pääset astetta syvemmälle. Enjoy!

Mistä koostuu hyvä johtaminen?

Jarilla on huima kyky on yhdistellä tietoja historiasta ja näkemyksiä nykyajasta. Johtamiseen liittyen hän nosti sanan merkityksen historiassa: johtamisella tarkoitettiin 1600-luvulla ajatusta ”palauttaa mieliin”, ja myöhemmin 1700-luvulla ”olla oppaana”.  Historian saatossa – ja edelleen – näemme ympärillämme hyvin monenlaista johtamista. Laaja konsensus on olemassa siitä, että ”patruuna-ajan käskytysmentaliteetti” on mennyttä. Hyvä johtaja on ennemminkin empaattinen, tunneälyinen ja innostava suunnannäyttäjä.  Tapaamisessamme Jari kiteytti osuvasti: ”kyse on siitä, mitä uskot ihmisestä ja elämästä”.

Kysehän on siitä, näemmekö johtajina ihmisissä enemmän mahdollisuuksia kuin ihmiset ehkä itsekään näkevät; mitä hyvää ja hurmaavaa heissä on? Voimmeko auttaa sen pienellä houkuttelulla näkyväksi? Toimivassa johtajuudessa kun kyse on erityisesti ihmisten energian ja potentiaalin vapauttamisesta, mahdollistamisesta. Johtajuus on myös mitä suurimmassa määrin ydinolemukseltaan palvelutehtävä.

Monilta osin olimme yhtä mieltä hyvän johtamisen ja johtajuuden rakennusaineista. Yhtälailla totesimme, että on tärkeää ymmärtää manageroinnin ja johtamisen erot.

”Kaikki asiat ovat alussa kesken. Managerointi on epätäydellisen parantamista. Sitäkin tarvitaan; rajat ja kontrollikin ovat tarpeen.  Johtaminen on taas syvästi luova prosessi, joka synnyttää halua seurata; tuloksena ihmiset ottavat vastuuta asioista, joista eivät ole tilivelvollisia. Esimerkki ja kommunikointi tekojen kautta on myös keskeistä; hyvä johtaja saa haluamaan sitä, mitä on luontevaa karttaa”

Jokaisen johtajan on myös hyvä ymmärtää, että kaikella on elinkaarensa – myös jokaisen johtajan johtamistehtävällä. Fiksut ja rohkeat hoitavat seuraajasuunnittelua jo menestyksensä aikoina. Tuloksekkaaseen johtamiseen liittyy myös moninkertaistaminen; missä määrin johtaja kykenee tukemaan uusien taitavien johtajien kasvua, ja näin sijoittamaan taitavasti vaikutuspääomansa seuraavien johtajasukupolvien kautta.

Johtajan tärkein tehtävä on tehtävä on tehdä uusia johtajia

Hallintohimmeleillä vai sivistyksellä johtamista?

Keskustelumme eteni johtamisoppeihin ja ilmiöihin, ja erityisesti kipinää keskusteluun syntyi, kun pohdimme mitä johtamisessa painotetaan. Keskustelimme ääripäistä; mekanistisesta sääntöihin ja rakenteisiin tukeutuvasta johtamisesta, ja toisaalta innovatiivisesta, luovasta ja ymmärryskeskeisestä johtamisesta.

Onko tärkeämpää, että rakenteet ja hallinnolliset menettelyt ovat tip-top kunnossa, kuin että toiminta perustuu luovuuteen ja innovatiivisuuteen ja tuottaa tuloksia? Kun mekanismit ohittavat järjen, on se kuin hapetonta palamista, mätänemistä

Tarkoituksenmukainen balanssi varmastikin on hyvä keskitie, mutta teema innoitti reippaaaseen ajatuksenvaihtoon.

Jari nosti vahvasti esille myös sen, että huomattavaa parannusta tulisi tapahtua johtajien omassa halussa oppia uutta, olla utelias ja kasvattaa kyvykkyyksiään. Hän peräänkuulutti sivistyksen merkitystä, halua ymmärtää vahvasti muuttuvaa toimintaympäristöä ja maailmaa, ja kyetä toimimaan siinä viisaasti. Vastakohtana tälle on rakenteisiin ja sääntöihin tukeutuva mekanistinen johtaminen, ja tyytyväisyys nykytilaan.

Tulokset ovat vahvoja indikaattoreita johtamisen onnistumisesta

Hyvä elämä vaatii riskiä ja hikeä

Oleellisena osana tuloksentekokykyä (sekä organisaatioina että yksilöinä) näimme riskinottokyvyn ja –halun. Jaoimme myös yhteisen käsityksemme siitä, mikä onkaan nykyisin organisaatioiden johdossa riskin pelkäämisen määrä, ja mitkä ovat tämän ilmiön vaikutukset. Tilanne ei ole kovin mairitteleva.

Menestys vaatii aina riskiä ja hikeä. Suomalaiset eivät ole järin ahkera kansa. Suomalaiset aloittavat työnteon varsin myöhään, lähtevät työelämästä ajoissa, ja tekevät vähän työtä”, nuotitti Jari.

Aiheeseen liittyy myös syvään juurtunut ”All-inclusive” –ajattelu: ”Jos en ole löytänyt koulutustani vastaavaa työtä, tai osaamiseni on käynyt epärelevantiksi, jatkan elämääni ja muut maksakoon.” Ongelmahan tästä syntyy, sillä koko sosiaaliturva rahoitetaan työllä.

Keskustelumme eteni satavuotiaan ”Suomi Oy:n” nousuun tai pitkittyneeseen kurjuuteen. Jari kuvasi osaltaan värikkäästi poliittisen päätöksenteon moraalista selkärankaa tilanteessa, jossa maamme elää selkeästi yli varojensa. Edes nyt nousukaudella ei velkaantuminen ole taittumassa. Jaoimme käsityksemme, tarvitaanko asioiden muuttumiseen vielä suurempi kriisi, ja pohdimme, kuinka vähissä ovat ne vakavasti otettavat johtajat, jotka tarttuisivat asiaan jo nyt.

Taloudellisen hyvinvoinnin reseptihän on yksinkertainen: kaikki se raha joka hyvinvointiin käytetään, on peräisin yrityksistä. Siten oleellista on huolehtia, että Suomessa menestyvälle ja kasvavalle yritystoiminnalle olisi Suomessa aidot mahdollisuudet. Sitten, kasvua ja tuloksia saataessa tuloa pitää tietenkin jakaa.

Tarvitsemme kannattavampaa, ripeämmin kasvavaa ja vientivoittoista yritystoimintaa.
Tähän pääsemiseksi tarvitaan sivistystä.

Katso aamiaistapaamisemme videot allaolevista linkeistä!

(HUOM / Päivitetty 7.3. : Videotallenteet uusittu, ääniraidoissa esiintyi hieman äänenvoimakkuuden kanssa haasteita)

  • Osa 1: palveleva johtajuus (~10 min)
  • Osa 2: hyvän johtajuuden ainekset (~23 min)

 

%d bloggaajaa tykkää tästä: